Viime viikonloppuna eli kuun vaihdeviikonlopun olimme isännän ja Tuksun kanssa Virossa. Reissun syvin olemus selviää teille lukijoille joskus myöhemmin, mutta kävimme siellä myös näytelmöimässä Tuksun kanssa. Näyttelypaikka Viimsissä oli tuttu parin vuoden takaa ja ilma oli koko viikonlopun mitä mainioin! Hieno reissu siis kerta kaikkiaan. Testasimme myös Tallinnassa uutta hotellia, joka oli oikein miellyttävä, joskin huoneemme olisi saanut olla isompi ja aamupalaa olisi saanut tarjota aikaisemmin (aamupalaa sai vasta klo 9 jolloin meidän oli oltava jo matkalla näyttelypaikalle lauantaiaamuna!). Parkkipaikka oli kuitenkin ihan super! :)
Lauantaiaamuna oltiin tosissaan liikenteessä jo ennen yhdeksää kun Tuksun kehä oli heti aamusta. Onneksi löydettiin yksi kauppa näyttelypaikan läheltä, mikä oli auki ja saatiin aamupalaa siis (normaalistihan Virossa kaupat eivät aukea heti aamusta viikonloppuisin). Minibulleja paikalla oli 3 kappaletta ja kaikki narttuja. Junnunartun olin jo kuukausi sitten nähnyt Liettuassa ja nyt oli samalta omistajalta paikalla myös avoimen luokan englannintuontinarttu ensimmäisessä näyttelyssään. Tuomarina oli venäläinen Sergey Vanzha (tai jotain sinnepäin). Tuomari oli hyvin omituinen ja mietinkin, että miten oli saanut tuomarioikeutensa. Hänen takanaan nimittäin seisoi eräskin virolainen naistuomari koko ajan ja saneli ilmeisesti tuomarille, mitä kirjoitetaan arvosteluihin. Harmi kun en osaa venäjää, niin en tiedä oliko asia näin, mutta siltä se kuulosti. Sunnuntaina kyseinen tuomari lähti kesken kehän eikä palannut takaisin, kehä oli siis kesken ja osa koirista arvostelematta. Tuomari ei palannut näyttelyalueelle kuulutuksista huolimatta takaisin, joten kai hän kyllästyi kesken näyttelyn ja lähti kotiin tms. ja jätti koirat arvostelematta sinne! Uskomatonta!
Tuksu ei oikein lauantaina jaksanut keskittyä olennaiseen ja sai ihan kyllä syystä EH:n. Avoimen luokan narttu sai myös EH:n ja junnunarttu sai ERIn ollen samalla ROP.
Näyttelystä olimme pois jo puolenpäivän maissa - ihanaa kun kerrankin oli aikaa tehdä näyttelyreissulla muutakin kun hengata näyttelypaikalla! :)
Matkalla takaisin kohti Tallinnaa pysätyimme Piritan rannoille ja käytimme aikaa istuskellen, rentoutuen ja katsellen maisemia. Ihanaa!
Pyörittiin ees taas vanhassa kaupungissa, käytiin syömässä oikein hyvät ja yllättävän halvat ruoat (ottaen huomioon, että oltiin turistirysässä!) ja jälkiruoka. Vanhan kaupungin muurin vieressä oli muuten iiiiso koirapuisto, jossa oli todella hyväkuntoiset agilityesteet (kaikki kontaktit, rengas yms.) ja ne oli ilmeisesti ihan kaikkien vapaasti käytettävissä. Mitä luksusta sanon minä! Tuohon hotelliin voisin haluta uudelleenkin ja samalla voisi käydä koirien kanssa aksaamassa! ;-)
Ilta kulutettiin vain ollen paikoillaan ja rentoutuen. Reissu oli tosi hyvä rentoutumisreissu ja sellainen pieni muutos arkeen kun kesäloma on tosiaan vasta myöhemmin.
Sunnuntaina aamulla päästiin ihan hotellin aamupalallekin, jossa ruoka tosin tilapäisesti loppui kesken, mutta onneksi sitä saatiin lisää. Aamupalan jälkeen pakattiin kimpsut ja kampsut ja lähdettiin auton kanssa shoppailemaan. Shoppailun jälkeen mentiin näyttelypaikalle, koska Tuksun kehä oli vasta joskus kahden aikaan.
Tuksulla oli tuomarina sunnuntaina itävaltalainen Monika Blaha, joka tykästyi kovin Tuksuun! :)
Tosin hän kysyi, että miten korkea Tuksu on - vastasin totuudenmukaisesti, että en tiedä kun en ole koskaan uskaltanut mitata (oletan, että pari senttiä liian korkea). Tuomari hoki Tuksun päätä ja hampaita tutkiessaan sanaa "good" useaan kertaan ja olin vähän ihmeissäni, että miten tuomari tykkää sen päästä noin kovasti kun pää ei ole mitenkään todella hieno bullin pää kuitenkaan.
Tuomari muuten tutki Tuksun pöydällä! Kukaan tuomareista ei olekaan tainnut aiemmin näyttelyssä meitä pöydälle nostaakaan! Juokseminen menikin sitten päin persettä suoraan sanoen, koska se näytti tältä:
Tuksu oli tosi väsynyt eikä jostain syystä mitenkään jaksanut käyttäytyä juostessa kunnolla. Tuomari juoksutti meitä kulmaan nelisen kertaa ja kehää ympäri viitisen kertaa eikä tultu hullua hurskaammiksi, neiti ei vaan juossut. Voin kertoa että siinä vaiheessa minulla ei ollut Tuksua kohtaan mitenkään kovin kauniita ajatuksia!!! Saatiin kuitenkin ERI. Junnunarttu ja avoin narttu saivat myös ERIn ja paras narttu kilpailussa avoimen luokan narttu (aikamoinen jättiläismini!) valittiin ROPiksi. Tuomari tykkäsi Tuksusta, muttei voinut katsoa sormien läpi sitä ettei yksi juokse askeltakaan ravia! Muuuuurrrrrrrr.
< Eikö olekin Tuksua isompi ja Tuksukin on iso narttu!?
Kehän jälkeen köröteltiin satamaan ja pian päästiinkiin laivaan, jossa syötiin ja koomailtiin Helsinkiin asti.
Mukava reissu vaikkei menestystä tullut ja ei sitä oltaisi tarvittukaan, koska Viron serti ei jää roikkumaan ja oikeasti tarvitsemme Viron sertin vasta sitten kun Tuksu on täyttänyt 2 vuotta. Näin ollen ei onneksi haittaa vaikka ei sitä sertiä saatu, koska ei oltaisi tehty sillä mitään. Tuksu valioituu kuitenkin yhdellä yli 24 kk vanhana saadulla Viron sertillä Viron valioksi kun on ensin valioitunut Latvian valioksi.
Maanantaina sitten oli paluu arkeen ja illalla oli Vuorelan Lotan aksakoulutus Forssassa. Lupasin viimeksi, että tulen Tuksun kanssa koulutukseen, mutta halusinkin mennä Reiskan kanssa, koska sen kanssa nyt ollaan kuitenkin kisattu ja kisoihin ollaan ilmoittauduttu, niin apuja Reiskan kanssa tekemiseen siis tarvitaan. Koulutuksessa saatiin valita, että tehdäänkö kolmosluokan vai ykkös-kakkosten rataa. Otin ykkös-kakkosten ja se oli tosi mukana rata! :)
Reiska meni hyvin, kuunteli hyvin kunhan muistin suullisestikin sitä ohjata. Harjoitusta tarvittaisiin siihen, että minun pitäisi suullisestikin kertoa Reiskalle tarkemmin, minne ollaan seuraavaksi menossa, koska Reiska tietää esteiden nimet ja menee kyllä oikealle esteelle, kunhan tietää minne pitäisi olla menossa! Lisäksi itse kuvittelin monestakin asiasta, ettei Reiska osaa, mutta kun Lotta käski kokeilla niin osasihan Reiska! Voi luoja mun kanssani kun olen niin kesseli! Väitin siis ettei Reiska mene puomia ja keinua jos olen sen vasemmalla puolella. Kokeiltiin ja helvetti sillä ollut mitään ongelmia asian kanssa! DAAAAAA!!! Keppejä se ei sitten osaakaan mennä jos olen vasemmalla puolella, mutta kun tehtiin niin, että juostiin Lotan kanssa keppien vieressä niin, että minä olin vasemmalla puolella ja Lotta oikealla niin meni kepit tosi hyvin. Tätä pitäisi siis harjoitella niin, että joku on oikealla puolella minun ollessani vasemmalla ja vähitellen alkaisi sitä oikealla puolella olijaa häivytellä.
Lisäksi sain noottia siitä, että teen takaaleikkauksia joka välissä vaikka valssejakin saisi tehtyä ja pääsisi helpommalla. Tämä on kyllä ihan totta ja jotenkin vain koen, että taivun siihen takaaleikkaukseen helpommin kuin valssiin, no pitää harjoitella niitä valsseja! Auttaisi koiraakin enemmän kun valssailisi eikä leikkailisi.
Takaaleikkauksia kyllä myös treenattiin siten, että ohjasin koiraa takaaleikkaukseen (koska itse olen niissä aina vähän myöhässä) ja koiralla oli palkkana lelu siellä minne sen piti mennä (ettei tule liian isoja ympyröitä tai kaarroksia). Kotiläksyksi saimme sen, että takaaleikkauksia harjoitellaan namikippoavusteisesti.
Tiistaina oli vuorossa tokottelut Kartanonpuistossa Minnan ja poikien kanssa. Mulla mukana oli Reiska ja Tuksu. Reiskan kanssa otettiin ruutua kosketusalustan kanssa ja se meni kohtalaisen hyvin ottaen huomioon että mulla oli kosketusalusta kotona ja otin jonkun mainoskuvaston kosketusalustaksi. Reiska tosin ensimmäisellä kertaa luuli, että sen piti hakea se kuvasto ja tuoda mulle (eli teki mainoskuvastonoudon!), mutta sitten ymmärsi sen olevan kosketusalusta kun vähän autoin ymmärtämisessä. Kaukoja otettiin myös ja ensimmäinen seisomaannousu on edelleen toooosi hankala. Lopuksi Reiska sai istua rakkaan ystävänsä Rokan vieressä paikallaistumisen. Istuminen oli tosi hieno vaikka tämä oli vasta Reiskan elämän toinen istuminen! Harjoittelematta paras kenties... ;-)
Tuksu otti sivulletuloja ja seuraamista kun ei kyennyt tekemään muuta. Nurmikkoalusta ja ohi kulkevat ihmiset olivat neidille tosi iso häiriö ja otettiin sitten vain helppoja juttuja tällä kertaa. Tosin Tuksu olisi halunnut tehdä vaan maahanmenoja. Ihan sama mitä käskin sen tehdä, niin Tuksu meni maahan. No, osaa se ainakin jotain - nimittäin sen maahanmenon!
Kiitos Minna ja ihanaiset pojat seurasta! :)
Keskiviikkona illalla menin Tuksun ja Reiskan kanssa mätsäriin Somerolle. Paikalle tulivat myös Maria kera Tiikerin ja Puntin. Arvostelemassa oli oikeat ulkomuototuomarit, Tuksulla pienissä koirissa Tuire Okkola. Reiska oli mukana vain siksi, että kannustuksen vuoksi ilmoitin sen parikisaan Tuksun kanssa. Muut parikisan osallistujat olivat tosin saman rotuisia ja meidät käteltiinkin sieltä heti pois, tosin eipä Tuksu pystynyt seisomaan nätisti Reiskan vieressä ollenkaan johtuen siitä, että a) minulle sanottiin, että Tuksun pienten koirien kehä otetaan ensin ja sitten meidän tulee mennä parikisaan b) minulle sanottiin näin uudestaan c) kun minun piti mennä Tuksun kanssa pienten koirien kehään, niin minut komennettiinkin parikisaan ja sanottiin että pienten koirien kehä odottaa d) olin ihan hiilenä ja Reiska oli autossa ja jouduin suoraan repäisemään sen autosta Tuksun pariksi. Reiska tosin osasikin käyttäytyä, mutta Tuksu ei kun ei ollut nähnyt Reiskaa hetkeen ja oli onnellinen jälleennäkemisestä.
Hiillyin lisää kun minut käskettiin heti pienten koirien kehään enkä ehtinyt viedä Reiskaa autoon. Jouduin jättämään sen kehän viereen paikallamakuuseen ja sen jälkeenhän Tuksua ei kiinnostanut juosta muuta kuin Reiskaa kohti. Pöydällä sentään seisoi tosi nätisti tuomarin tutkittavana. Tuomari tosin inhosi Tuksua eikä mitenkään viitsinyt peitellä asiaa :(
Sain myös kolmelta ihmiseltä hirveät huudot siitä, että miten voin pitää koiraani (Reiskaa) kuumassa autossa. Koitin selittää, että autossa on viileämpi kuin ulkona, koska minulla on veräjä ja kaikki "luukut" autosta ovat auki, lisäksi viereinen auto toi varjoa sinne yms yms. Ei auttanut vaikka nämä kerroin ja käskin mennä katsomaan, minua kuitenkin pidettiin suurena eläinrääkkääjänä. Aika perseestä sillä kotona kun testasin, niin takakontissa oli lämmintä vain 15 astetta kun ulkona oli 25. Kontti oli myös huomattavan viileä eikä Reiska esim. läähättänyt siellä ollessaan ollenkaan ja kontissa ollut vesipulloni oli aivan viileä. Lisäksi olen huomannut, että autoni tummennetut takalasit eivät päästä lämpöä kovinkaan hyvin läpi lasista.
Ainoa positiivinen asia reissussa oli se, että paikalla oli minibulli Alma, jonka omistajat kävivät katsomassa Tuksua suunnitellessaan bullin ottoa ja näin itse nyt Alman ensimmästä kertaa. Lisäksi paikalla oli stanttunarttu Halla, joka teki minuun positiivisen vaikutuksen ja omistajansa oli myös todella mukava!
Nyt todellakin voi kuitenkin todeta, että paska reissu, mutta tulipa tehtyä ja tiedänpähän nyt, että ei tarvitse todellakaan toista kertaa mennä samaiseen, vuosittain järjestettävään mätsäriin! Luoja mitä paskajoukkoa siellä olikaan paikalla suoraan sanottuna! Kuinka huonosti joku tapahtuma voidaan järjestää ja kuinka paskan mielen muut ihmiset typerillä, tietämättömillä sanoillaan voivatkaan aiheuttaa!? Onneksi oli bullit ja Maria paikalla positiivisina elementteinä!
Tostaina sitten vaan kävin lenkillä Reiskan ja Kytän kanssa Elonkierrossa. En edes muista koska olisin poikien kanssa ollut kunnon lenkillä niin että molemmat olisivat mukana. Kyllä meillä oli sitten mukavaa! :) Reiskalla oli Hurtan viilennysloimi päällä ja sen kanssa jaksoi hyvin painella reippaasti vaikka normaalisti ei kestäkään kuumuutta oikein ollenkaan! Loimi siis toimii ja on kyllä hintansa väärti ostos, tosin itse sain sen puoleen hintaan.
Hauska sattuma tapahtui sillalla. Kyttä meni sillan alle jokeen pulikoimaan ja räpiköimään, Reiska jäi sillan päälle eikä ollenkaan tajunnut, että Kyttä on sillan alla. Reino ihan hätääntyi kun Kytän ääni kuului muttei papparaista näkynyt missään ja Reiska ei ollenkaan tajunnut, että Kyttä on alapuolella! :D Onneksi ei ollut ketään näkemässä ja kuulemassa kun minä höröttelen itsekseni hölmöä Reiskaa! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti