Eilen kun menin töistä kotiin vastassa oli kakkakepponen. Kyttähän on lähiaikoina availlut kovasti ovia kun on ollut sitä mieltä, että ukkostaa. Kovasti jytisee ja ovet pitää aukoa sen johdosta. Kukaan muu ei kuule ukkosta, joten Kytän pään sisällä jytkyy kunnon bassot vissiin. Eilen ei oltu sitten ovia auottu, mutta haju oli melkoinen. Kytän maha on jostain tuntemattomasta syystä ollut kovalla viime päivinä ja nyt oli tilanne purkautunut niin että shaissea oli varmaan neljä kiloa pitkin lattioita! Jösses mikä haju! Olohuoneen mattokin oli saanut osansa pommituksesta ja se lensikin pihalle odottelemaan pesua.
Tästä kepposesta selvittyäni lähdin Reiskan ja Tuksun kanssa lenkille kun oli vähän viileämpi päivä. Jossain vaiheessa lenkkiä ajattelin päästää koirat vapaana juoksemaan kun muita ei näkynyt mailla halmeilla. Ajattelin, että käsken koirat maahan ja sitten vapautan siitä ne leikkimään. Reiska menikin tapansa mukaan ihan mallikkaasti maahan, mutta Tuksu ei sitä osannut. Viime viikolla neiti ei osannut muuta tehdä kuin mennä maahan ja tällä viikolla se ei osaa enää mennä maahan. What the Fuck!? Meinasin ihan proppuni polttaa ennenkuin neiti oli maassa! Tässä on muuten ero kovan koiran ja pehmeän koiran välillä: pehmeä menee nöyrästi maahan kun sanotaan, kova kokeileen rajojaan. Tosin se voisi kokeilla rajojaan vähän harvemmin...
Ei kukaan muuten sattuisi tarvitsemaan sitruunabasilikaa? Minulla on vähän ylituotantoa... tai sitten alan kaivelemaan netin syövereistä kuivatusohjeita...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti