Jumituksia

Jos Turku ei tule meidän luokse niin meidän pitää mennä Turun luokse - näin ajateltiin Marian kanssa ja varattiin jo keväällä fyssariaika Tanja Kotille Turkuun. Marialle sitten iski iltavuoro päälle ja minä lähdin yksin reissuun apinoiden eli Tuksun ja Reiskan kanssa. Hiukan erikoisesti Tanja sitten minua katsoikin kun en näyttänyt Marialta eikä Tuksukaan kovin paljon Arvoa muistuttanut :D

Ajattelin etukäteen, että TuksPuks on ihan mahdoton ja että saadaan oikein urakalla taistella sen kanssa jotta saadaan käsiteltyä sitä, mutta mitä ihmettä, se makasi tosi nätisti eikä sätkinyt ylimääräisiä vaan sätki silloin kuin vähän niinkuin pitikin eli kun saatiin joku jumi auki. Tosin niitä jumeja oli aika paljon...
Heti alkuun ennenkuin kerkesi edes koskemaan Tuksuun, Tanja totesi, että Tuksun selkäranka on ihan vinossa :-o Kun minulle näytettiin, niin huomasin, että niinhän se oli ja sen näki ihan paljaalla silmällä kun pikkukoira oli kovin toispuoleinen! Se, mitä minä olen epäillyt valeraskaudeksi ei myöskään ehkä välttämättä johdu mistään valeraskauksista, vaan siitä, että Tuksun maksa on ollut jumissa! Maksaan menee enemmän verta kuin mitä sieltä poistuu ja näin ollen koko koira on ihan pöhöttynyt! Tanja sai kuin saikin nämä maksaan menevät ja sieltä pois tulevat "putket" auki ja katsotaan mihin Tuksun olomuoto tästä muuttuu, toivottavasti neiti tulisi timmiin kuntoon! :D
Lisäksi Tuksulla oli selän päällä sellainen kohta, josta Tanja totesi, että on ongelmallinen bulleilla ja että siihen helposti tulee jumeja, Tuksullakin siinä oli pieni jumi. Koirasta myös kuulemma huomaa, että törmäilee paljon, mutta yllättävän vähän sillä oli mitään ongelmia! Käsittelyn jälkeen Tuksu oli ihan superiloinen, hyppi ja pomppi minua vasten tosi iloinen ilme päällään! Pitänee siis viedä se toistekin Tanjan taikakäsien luo kun selkeästi sille tuli heti parempi olotila! :)

Reiskan vuoro minua jännitti enkä ollut uskaltanut ilmoittaa sitä mihinkään agilitykisoihinkaan kun ajattelin, että jos Tanja toteaa sen olevan tosi jumissa, niin en hetkeen sitä ilmoitakaan mihinkään. Reiska oli kuitenkin tavallista paremmassa kunnossa. Vähän valittelin sitä, ettei miekkonen saa kunnon potkua takajalkojen askellukseen ravatessaan vaan takapää helposti vähän kuin töpöttelee, mutta siellä oli ojentajissa jumi, joka saatiin auki, joten nyt voi juoksukin sujua rattoisammin :) Suurin ongelma oli kuitenkin se, että Reiska on saanut kovan tällin (Tuksu?) kaulaansa ja koko kaularanka oli ihan jumissa. Kun Tanja näytti, niin eihän Reiska pystynyt edes makaamaan kunnolla luonnollisessa asennossa (pää maassa levollisesti)! Mä en ollut huomannut mitään! :-O Järkyttävää! Jumitus oli ollut jonkun aikaa jo, koska meni tosi kauan ennenkuin taikakädet sai sen auki, mutta onneksi se saatiin auki ja Reiska se vasta superonnellinen olikin käsittelyn jälkeen! Tanja ihmetteli, että miten Reiska on ylipäähään sillä jumilla voinut suorittaa seuraamisliikkeitä ja oli hyvin ihmeissään kun totesin, että se oli juuri perjantaina tehnyt tosi hienon seuraamisen!

Olin todella tyytyväinen siihen, että lähdin reissuun, koska nyt pitäisi taas koirien vointi olla paljon parempi. Muutaman kuukauden päästä tosin mennään taas uudelleen! :) Rakas autoni vaan ei oikein ollut turkuystävällisellä tuulella vaan menomatkalla jo hyvissä ajoin ennen Turkua alkoi esitellä varoitusvaloreserviään, pentele! Onneksi päästiin perille ajoissa!
Takaisin tullessa kävin Liedon Tarjoustalossa ostamassa varoitusvaloille öljyä ja samalla löysin Tuksulle talvitakin - superhalvalla! Oikein superhyvä reissu siis vaikka rahan menoa ei voinut estää! :)