...nimittäin Reiskan alkava tokoura Minnan kanssa! :) Minna on taitava ohjaaja, joka saa heikommatkin liikkeet menemään sujuvasti omalla toiminnallaan! Liikkeestä istuminen muun muassa meni eilen varsin mallikkaasti! Seuraaminenkin meni muutamien Minnan murinoiden jälkeen ihan mainiosti nyt kun Reiskan kaularankakin vaikuttaisi olevan kunnossa.
Ruutu oli vähän hukassa ja sieltä oli Reiskan mielestä lupa tulla pois ja kosketusalustalle tehtiin nouto ja palautettiin mammalle. Urpå! Joku onnistunut suorituskin saatiin vaikka asiaa paljon tahkottiinkin. Mut oli meillä hauskaa kun pellehermannireiska oli vauhdissa esittelemässä ruutu"osaamistaan"! :)
Luoksetulon seisomaan stoppi - jaa mikä se on, meinasi Reiska. Maahan stoppaus oli hyvä. Näitä pitää hinkata lähipäivinä PALJON! Kaukot meni vissiin ihan kivasti sen jälkeen kun olin kertonut Minnalle, että mitkä ne käskyt meillä on :D
Tunnari. Tattadaa... Oijoijoijoi!! Se nosti oikean kapulan. Kahdesti. Tehtyään haistelutyötä ensin. Ei siis ollut vahinko. Tarjosi kapulaa ensin mulle Minnan sijaan molemmilla kerroilla, mutta se nosti oikean ja vei sen lopulta Minnalle EHJÄNÄ! :) Kuin tyytyväinen mä olen :D Pyöritteli sitä suussaan, mut ei pilkkonut ja kapulassa oli vaan parit (pienehköt) hampaanjäljet. OuJEES! Siitä hyvästä Reiska sai iltaruoaksi hunajamarinoitua broileria. Kypsennettynä! :D Tosin se mitään yhteyttä näiden asioiden välillä tajunnut, mutta silti. :) Kiitos Minnalle eilisestä koiran treenauksesta, olipa mukavaa! :)
Vähän jännittää (voit myös lukea, että olen suoranaisessa paniikissa!!) jo sunnuntainen MH-sessio eräänkin pikkupuudelin kanssa... Olen niin kauhuissani ajatuksesta, voit myös lukea, että kauhuskenaariosta (joka on istahtanut päähäni enkä saa sitä pois), jossa puudelini karkaa enkä saa sitä hallintaan vaaditussa ruhtinaallisessa kahdessa minuutissa. Saadaan varmaan hylätty ja sit ei saada edes uusia. Mut mitenköhän se sit menee jos huomaan, että puudeli lähtee karkuteille ja arvaan etten saa sitä kiinni, niin jos itse ehdinkin keskeyttää testin ennenkuin tuomarit ehtivät hylkäämään meidät...? Oman keskeyttämisen johdosta saa uusia nimittäin... Pitänee kysellä testin ohjaajilta... Voi kiesus, kenen oikeesti tarvitsee ajatella tällaisiä...?! No minun koska minulla on puudeli, jonka korvat ovat koriste... Tosin eilen hätäpäissäni ajattelin, että jos herään sunnuntaiaamuna klo 6.00 ja käyn puudelin kanssa kickbikelenkin, niin ehdin vielä suihkun kautta liikenteeseen niin, että ollaan sovittuun aikaan Ikaalisissa. Hätävarjelun liiottelua? Noh, saatan silti tehdä niin, koska jos puudeli on toooosi väsynyt, niin se ei ehkä jaksa karata tai ainakaan juosta kovin lujaa? :D
Korvat koristeena-puudeli näytti eilen hyvin korva-asian todeksi. Olin itse Reiskan kanssa reissussa, Kyttä oli tarhassa ja puudeli isännän kanssa sisällä. Äitini soitti ovikelloa ja sen jälkeen meni sisään. Totesi isännälle, että "jaa olettekin laittaneet kaikki koirat tarhoihinsa". Isäntä totesi, että " ei nyt niinkään kun näyttäisi tämä puudeli tässä minun vieressäni sohvalla makaavan". Äippä oli vieressä eikä ollut tajunnut että puudeli on myös siinä! o.O Onneksi puudeli on sentään tajunnut sen, että ovikellon soiminen ei oikeasti tarkoita mitään, voidaan jatkaa nukkumista sohvalla. Hetkittäin nimittäin on ärsyttävää kun pappakoira kuulee ovikellon soinnin ja haukkuu, tuhisee ja haukkuu... Reiska haukkuu ehkä vasta sitten kun näkee kuka tuli ja jos tulija on tuttu niin ei välttämättä hauku ollenkaan. Mitäs sitä suotta vaivautuakkaan.
Tosin kuka ilmoittaa tulijoista sitten kun pappakoiraa ei enää ole? Meillä on hirmu hiljaista silloin!
Huomenna taidan mennä puudelin kanssa mätsäriin Forssaan, koska sillä olisi kuukausi aikaa oppia juoksemaan näyttelyremmissä kauniisti. Muuten sille käy hyvin, hyvin köpelösti mun toimestani, koska mä en oikeasti kestä jos se kaukana ulkomailla alkaa sössimään esiintymisen kanssa ja etenkin jos sen johdosta menetetään joku menestys tai vielä pahempaa - valionarvo!! Isännän sanoin ruusupuskan juurella on tilaa.... ;-)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti