Alkuun kuva viime viikolta kun Tuksu menetti hermonsa Reiskan petiin ja päätti nylkätä sen huolella :) Onneksi ei nylkkää muita kuin noita petejä, joita tosin kuluu vuositasolla aika paljon...
 |
| Puhelinkuva on melkein aina huono kuva mutta ajaa asiansa. |
Lauantaina oli pyhäinpäivä ja tänä vuonna se tuntui erityisen rankalta. Neljä erityisen rakasta on tämän vuoden aikana siirtynyt tähdeksi taivaalle ja näitä muistellessa se päivä kului. Ikävä!
 |
| Sukkaan alkoi syntymään fiilikseen sopivaa kuviota... |
Koko päivä ei sentään mennyt fiilistellessä vaan pakkasin koirat autoon ja köröteltiin Loimaalle treenaamaan rallytokoa. Annin kanssa vedettiin kisapreppaustreenit seuran omiin kisoihin tulijoille ja porukkaa olikin tosi kivasti paikalla. Kiitos Annille avusta! :) Treenasin itse Tuksun kanssa avoimen luokan liikkeitä. Otin kaikki vaikeat (lue ennen treenaamattomat liikkeet) ja niitä olikin paljon. Onnekseni huomasin, että ainoastaan yksi liike oli vaikea ja se oli houkutus. Tuksu ei vaan voi vastustaa sitä eikä varmasti opi vaikka mitä tekisin. Lisäksi se ei osaa nousta seisomaan käskystä, tätä on treenattu puoli vuotta ja se ei vaan mene jakeluun. That´s it. Ehkä kuitenkin olemme menossa kisoihin kokeilemaan miten meidän käy. Positiivista oli, että neiti oikein tärisi innosta eikä lähtenyt hanskasta mm. hypyissä vaan ainoastaan houkutuksessa.
Reiskan kanssa tehtiin tosi kinkkinen, itse suunnittelemani voittajaluokan rata. Positiivinen yllätys, se meni sairaan hyvin :) Miekkonen oli tosi innoissaan, hyvä kun pysyi nahoissaan kun oli niin täpinöissään. Hyvä treeni, hyvä seura, erinomainen fiilis :) Illalla käytiin vielä keilaamassa ja syömässä.
Sunnuntaina vaan oltiin ja tehtiin kotihommia ja rentouduttiin. Kävin vielä Johannan ja Samin kanssa salilla alkuillasta ja vitsi miten hyvä olo voikin olla sen jälkeen - ihanaa! Rentoutuminen saattoi olla tarpeen, koska tänään tapahtuu jotain jännää ja itselle uutta, josta lisää myöhemmin ja toivottavasti kuvien kera :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti