Ylämäki, alamäki... yhdessä kulkien!

Paljon on mahtunut viikonloppuun ja viikon alkuun. Aloittaa voidaan kuitenkin perjantailla. Kävin ensin Tuksun ja Reiskan kanssa lenkillä Elonkierrossa ja sieltä suuntasin kartanon puistoon treenaamaan Minnojen kanssa. Reiskan kanssa otettiin paikallamakuu, luoksetulon stoppi, ruutu ja kaket. Normireiskamainen suoritus. Sillä aikaa Tuksu päätti, että autossa ollut sateenvarjo oli ruma ja siitä pitää hankkiutua eroon. Jep.

Tuksu kotiin ja pojat kyytiin, suuntana Tanjan taikakädet Turussa. Kyttä, jolta ohimennen samalla reissulla taas löysin jonkun patin hännästä, oli ensimmäisenä vuorossa. Ei mitään poikkeavuuksia, selkä oli jäykkä kuten ennenkin mutta koska se ei pappaa haittaa, niin totesimme Tanjan kanssa, ettei se myöskään varmaan ole kipeä. Tanja oli iloinen siitä, että Kytän keväällä tosi pahassa jökkiksessä ollut etupää oli nyt hyvässä kunnossa eikä ollut mennyt takaisin jökkikseen. Käsittely on siis auttanut. Pappa oli yleisesti ottaen ihan onnessaan kun pääsi jonnekkin ja oli sekaisin kuin seinäkello kun hyöri ja pyöri tohkeissaan. Huoh. Onneksi sitä sentään jo kotimatkalla väsytti.

Reiska oli liikuttavan huvittava kun näki Tanjan ja oli niin onnessaan. Selkeästi tykkää käsittelystä. Selässä kipeässä kohtaa ei ollut jumitusta, mutta ilmeisesti varoo kipeää kohtaa ja näin ollen selkä oli keskeltä jumissa eli ilmeisesti toimii siten, että selän keskiosa kuormittuu. Ranka kokonaisuutena oli kuitenkin tällä kertaa suora, mitä se ei ehkä ikinä vielä ole ollut, eli jotain on tehty oikein, koska edellisestä käsittelystä oli kaksi kuukautta aikaa. Jatkossa meillä on onneksi käsittelyaikoja 6 viikon välein ja se toivottavasti pitää pojat kunnossa ja vetreinä. :)

Lauantaina oli koirien lepopäivä lukuunottamatta sitä, että käytiin vähän Reiskan kanssa treenimässä kentän siivouksen lomassa. Isännän kanssa käytiin Kotiteollisuuden keikalla. Hynynen <3>
Onneksi saatiin nukkua sunnuntaina pitkään ja vasta puolenpäivän aikaan piti startata kohti Hankoa! En ole ennen käynyt Hangossa ja nyt kun oli mahdollisuus yhdistää huvi ja hyöty, niin ei tilaisuutta voinut jättää käyttämättä. Reiska ja isäntä kyytiin ja menoksi siis. Matkahan oli loppujen yllättävän lyhyt, kaksi tuntia täsmälleen sinne kesti ajella, joten tässä käynee niin että sinne toistekin matkataan paremman ajan kanssa. Hangossa oli siis kaksi rallytokokisaa ja ajattelin, että sieltä voitaisiin koittaa Reiskalle metsästää yhtä voittajaluokan tulosta. Tavoitehan on, että kun laji virallistuu ensi keväänä, niin Reiska olisi mestariluokassa.

Hangossa oli hieno auringonpaiste ja kenttäkin oli oikein hieno, olosuhteissa ei siis valittamista. Ensimmäisessä kisassa tuomarina oli tiukaksi tietämäni Tiia Hämäläinen ja tältä radalta en odottanut oikein mitään. Palkintojen jakoon en edes osallistunut kun puuhastelin jotain muuta. Joku ystävällinen työntekijä kiikutti jossain vaiheessa minulle vain meidän tuloslapun ja hämmästykseltäni en voinut muuta kuin ihmetellä: olimme saaneet tuloksen! Reissun tavoite täyttyi samantein.

Radasta itsestään en muista juuri mitään, koska minua jännitti. Rata ei kuitenkaan tuomarille tyypilliseen tapaan ollut kovin helppo ja siellä oli paljon oikealla seuraamista sekä muutama muu Reiskalle vaikea juttu. Lisäksi käytösruudussa ollessamme rataa suorittanut juoksuinen snautseri tuli meitä kohden tarkoituksenaan selkeästi tulla moikkaamaan meitä, mutta Reiska pörähti kyseiselle koiralle. Kysyin tuomarilta, että mitä tässä tilanteessa olisi pitänyt tehdä (itsehän käskin vain Reiskan olla hiljaa ja jatkaa paikallaoloa). Todettiin että oma koira pitää vain pelastaa :) Tuomari myös sanoi ettei rokota tuosta Reiskan ylösnoususta (käytösruudussa siis piti maata vierellä).

Toisen radan alkua saatiinkin sitten odotella tosi pitkään, voittajaluokan koiria oli aika paljon ja järjestelyt eivät toimineet ehkä ihan parhaiten. Itse kokeita järjestäneenä ja paljon kisanneena oppii jotenkin arvostamaan sujuvia järjestelyjä ja sitä ettei tarvitse olla koko päivää paikalla. Tuollakin oli kaksi kehää, kaksi tuomaria, kahdet kehähenkilöt yms. mutta silti lähes koko ajan pyöri vain yksi kehä. Mitä siellä toisessa odotettiin?

Toisessa kehässä oli kuitenkin tuomarina yksi suosikeistani ja syy Hangon reissuun eli Anna Klingenberg. Olen ollut hänen radoillaan kertaalleen ja tykästynyt kovin. Nytkin rata oli reipas ja sen sai suoritettua tosi ripeässä tahdissa kun ensimmäinen rata oli jotenkin hidastempoinen. Oikealla puolella oloa oli sopivasti, mutta puolen vaihtoja oli paljon ja radan loppu jäi erityisen hauskana mieleeni kun ensin koira vaihtoi ohjaajan takana puolta, sitten jalkojenvälistä takaisin, takana puolen vaihto ja taas jalkojen välistä. Hauska pujotteluosuus :)

Tämä rata meni tosi hyvin ja tiesin että saimme tuloksen :) Kehähenkilöstöllä meni sitten vaan paperit väärin enkä todellakaan tiedä oliko tuloslapussa olleet virheet meidän virheitämme, vähän jäi sellainen mielikuva, että taidettiin saada jonkun toisen tulokset, koska meillä meni mukamas ne liikkeet väärin, jotka taatusti menivät oikein ja ne, joissa oli huomauttamista, niin menivät muka oikein. En kuitenkaan jaksanut mennä sanomaan mitään, koska tulos oli tulos ja lopputulos oli se, että Reiska sai RTK3-koulutustunnuksen ja nousi mestariluokkaan - paljon aiemmin kuin olin ajatellutkaan. Nyt jää sitten enää pohdittavaksi se, kuka osallistuu seuraaviin kisoihin, joihin olen siis koiran jo ilmoittanut kun en uskonut todellakaan tällaiseen jättipottiin...Reiska mestariluokassa vai Tuksu alokasluokassa vai molemmat? Se selvinnee tänään. :)

Reiskahan osaa sinänsä mestariluokan jutut, mutta en haluaisi lähetellä sitä merkille niin kauan kuin se kisaa tokossa voittajaluokassa, tarjoilee ruudussa ollessaan muutenkin niin helposti merkkiä. Tosin tulin eilen vähän siihen tulokseen, että kilpailuviettini ei ehkä riitä niin pitkälle että jaksaisin sen kanssa enää tokossa kisata - miekkonen kun soveltaa kisoissa niin paljon omiaan.

Hangossa kuitenkin kävimme vielä isännän kanssa jäätelöllä meren rannassa, kävelimme kallioilla ja sitten siirryimme Hangon kasinon ympäristöön pyörimään. Hieno kaupunki ja kuten jo totesin, pitää mennä paremmalla aikaa pyörimään lisää ja kameran kanssa! Sunnuntaina aamulla kotona satoi vettä, joten oletin tietty, että Hangossa on samanlainen sää enkä ottanut kameraa mukaan, ainoastaan kumisaappaat ja sadevaatteet ja perillä olikin hieno auringonpaiste ja kameraa kaipasin kovastikin mukaani.

Pari kännylaatuista kuvaa:

Kasinon rannasta

Kasinon rannan läheisyydestä

Maanantaina oli vapaapäivä ja se vietettiin kiireisissä merkeissä. Aamulla oltiin vähän reissussa ja iltapäivästä oli sovittu treenit kentälle ja siellähän oli ihan ruuhka! Porukalla naureskeltiinkin, että on se kumma kun kaikki ajattelevat ettei maanantaina iltapäivällä kukaan treenaa ja sitten siellä onkin "kaikki" treenaamassa :D Rane treenasi Reiskan kanssa ja meni ihan reiskamaiseen tyyliin ;-)

Iltasella kävin vielä kouluttamassa ja sain luvan käyttää kouluttamani porukan agikenttää omiin yksityisiin treeneihinikin, ihan loistavaa! :) Tykkään kentästä tosi paljon kun se on aidattu ja esteet olivat ihan ookoot, lisäksi siellä voi harrastaa koirafrisbeejuttuja ja flyballia - myös meidän kurittoman pappakoiran kanssa! :)

Siinäpä ne meni ne "vapaat" neljä päivää - niin ripeästi ettei mitään rajaa!