Höntsäillen

Koirapiirit ovat edelleen ahdistavia ja aikaisempi vuodatukseni asiasta ei tehnyt kuin hetkellisen helpotuksen. Välillä tekisi mieleni poistua Facesta ja olla lukematta muuta kuin työsähköpostia. Netinkin voisi sulkea, tosin sitten pitäisi ostaa Iltalehti paperisena, mutta muutaman euron päivittäinen satsaus omaan hyvinvointiin ei ehkä olisi pahitteeksi. Koirapiireissä on niin paljon suoranaista valehtelua, asioiden salailua/piilottelua/vääristelyä ja muuta ikävää lieveilmiötä, joista en ensinnäkään haluaisi tietää saatikka sitten olla mitenkään osallisena niihin. Valitettavaa on, että tiedän hetkittäin liikaa ja tietohan tunnetusti lisää tuskaa.

Tarkoitus on nyt tämän syksyn syyskokouksissa ja vuosikokouksissa ja ties missä kissanristiäisissä jäädä pois suurimmasta osasta yhdistyksiä ja jatkaa korkeintaan rivijäsenenä, jos sitäkään. Mielenkiinto on tällä hetkellä siinä tilassa, ettei voisi vähempää kiinnostaa tehdä ilmaistyötä ja ottaa siitä vielä haukut niskaan.

En myöskään pysty ymmärtämään ja käsittämään sitä, mitä kaikkea ihmiset ovat kunnianhimonsa eteen valmiita tekemään. Kaiken maailman kissanristiäisten titteleistä taistellaan yllättävän verisesti. Tiedän, on hienoa kun menestyy koiran kanssa ja on hienoa kun koira tekee hienon suorituksen, mutta koira on kuitenkin lemmikkieläin, ei se saisi olla harrastuskone ja sitä ei ainakaan saisi polttaa loppuun. Koira on ihmisen paras ystävä eikä parasta kaveria saa kohdella huonosti.

Nyt kun olen taas sanonut sanottavani niin voin keskittyä ihmettelemään Tuksun mahaa. Neiti ryhävalaasta (vai pitäisikö tässä vaiheessa puhua jo Rouva Ryhävalaasta eli RR:stä?) on ehkä myös loppuviikosta tulossa kuvasaastetta :) Rouva R on myös ilmeisesti päättänyt pykästä pennut puukoppaan, josta minä olen eri mieltä.

Potilas K on varsin pirteä, otin siltä tötterönkin pois kun alkoi rasittamaan se jatkuva törmäily kaikkeen. Eilen tosin heräsi epäilys, että kuka ne antibiootit oikein on syönyt, mutta nyt niitä syödään valvonnan alla ja sepäs kun ei potilaalle sovi ja tämän johdosta käydään nyt keskusteluja, neuvotteluiksi kun niitä ei voida sanoa. Epäilen, että meidän pojilla on ollut joku diileririnki ja jokunen tabletti on mennyt vääriin suihin. Onneksi ei rouva R:n suuhun kuitenkaan.

Itse tulin varsin onnelliseksi eilen kokoustettuani Lohjalla ensin koko päivän, tulin kotiin ja näin kolme iloista koirannaamaa. Reiska oli erityisen onnellisen näköinen nähtyään minut ja päätinkin yllättävässä tarmon puuskassani opetella uusia rallytokoliikkeitä miekkosen kanssa. Miekkonen olikin ihan liekeissä tästä "hömpöttelystä". Otettiin merkille lähetystä ja vaikka merkkiä ei taatusti ole treenitty ainakaan viimeisimpään kolmeen vuoteen, niin heti ensimmäisellä kerralla kun sanoin "merkki", niin sinnehän meni ja täydelliseen kohtaankin vielä. Otettiin myös vahvistusta oikealla puolella seuraamiseen ja siellä tehtäviin juttuihin. Treenittiin myös oikealla puolella oloa siten, että Reiska joutui tarjoamaan itse perusasennossa istumista oikealla puolella ennenkuin palkkaa tuli. Taisi miekkosen aivot raksuttaa tosi kovasti kun pähki että mitä pitää tehdä. Harjoiteltiin myös muutamaa muuta mestariluokan juttua, mutta ihan hyvin ne näyttävät sujuvan, nyt vaan treeniä lisää!

Reiskalla on taatusti joku tokoburnout ja minulla ei ole edes mielenkiintoa treenata sen kanssa tokoa tällä hetkellä. Ajattelisin, että rallytoko sopii meille paljon paremmin tällä hetkellä ja tässä mielentilassa :) Yhdessä höntsäily on aika kivaa! :)