Tuksu tokokokeessa

Painostuksen alla päätin ilmoittaa Tuksun tokokokeeseen. Hyvänä päivänä laskin, että kolmostulos olisi voitu saada kun jo etukäteen päätin ettei mihinkään paikallamakuuseen olla menossa muita häiritsemään. Huonona päivänä tiesin, ettei mitään saataisi aikaiseksi. Ei kun toivomaan hyvää päivää Tuksulle siis :)

Alokasluokan suoritusvuorossa olimme ensimmäisiä. Sekoitettu liikejärjestys ja ensimmäisenä luoksepäästävyys, josta pisteitä 9,5 Tuksun pönkiessä tuomarin syliin.
Sitten yksilöliikkeiden pariin ja hihnassa seuraaminen, josta muistaakseni 7,5. Sen jälkeen liikkeestä maahanmeno, jossa Tuksu teki luoksetulon. Sitten luoksetulo, jossa Tuksu ei malttanut enää olla paikallaan. Kolme kertaa ritolat ja tuomari kätteli meidät pois kehästä hallinnan puutteen takia :) Koepaperiin tuli merkintä, että iloisesti karkailee ;-)

Ei ollut siis hyvä päivä. Katsellaan ehkä joskus vuoden päästä uudelleen - jos sittenkään.
Onneksi ei harmita, koska tämähän oli ennustettavissa ja onneksi ei mennyt rahaa hukkaan, koska en kokeesta mitään joutunut maksamaan :)
Tosin tuomarina toiminut Riitta Räsänen sanoi, että häntä kutkuttaisi päästä kokeilemaan Tuksun kanssa tokoilua. Tuomarikin tykkää haasteista, mutta sen tiesinkin jo etukäteen :) Sanoi myös, että siitä Tuksu on tosi hyvä kun se opettaa minulle paljon koiran kouluttamisesta ja sepä on niin totta!

Lähipäivät ovat muuten kuluneet juhannuksen suunnittelussa ja järjestelemisessä. Koirat on saaneet lähinnä olla vaan, tosin viime viikolla etenkin olikin niin kuuma, etteivät ne oikein mitään jaksaneet tehdäkään.

Sunnuntaina käytiin toki uimassa Saaressa. Kyttä päätti melkein 11-vuoden iässä, että hän alkaa nyt uimaan. Parempi ilmeisesti papparaisen mielestä myöhään kuin ei milloinkaan. Itselle tuli kyllä tosi hyvä fiilis kun pappa innostui uimisesta, tekee tosi hyvää lihaksistolle.

Pirtsakassa ja vetreässä kunnossa miekkonen vielä on :)

Sukeltelu kuului myös papan repertuaariin

Onnellinen pallohullu

Hienoissa maisemissa saatiin pulikoida

Uimaretkellähän oli mukana myös Reiska, joka ei halua kastella pallejaan eikä selkäänsä eikä oikein mahaansakaan uimisesta puhumattakaan. Kahlailu sentään sopii miekkoselle, mutta kävely pitää suorittaa APUVA-miestyylisesti nostellen jalkoja ilmaan liioitellusti. Huoh. Saisi tuokin olento oppia uimaan.

Reiska jännän äärellä

Pallon hakeminen sentään kiinnosti hirveän jännästä märästä olomuodosta huolimatta

Tuksu oli myös viimeisimpänä muttei vähäisimpänä uintivuorossa ja kokeiltiin ensimmäistä kertaa ikinä uiskentelua ilman pelastusliivejä. Ajattelin, että neiti plumpsahtaa pohjaan saman tein, muttei sitten plumpsahtanutkaan ja hyvä tietenkin niin.

Tuksun uintivuoroa tosin häiriköi viereen uimaan tullut perhe koirineen ja lapsineen. Tuksu olisi kovasti halunnut mennä heitä katsomaan ja keskittymiskyky muuhun oli aika pieni, mutta kyllä kunnon uintilenkit saatiin neidillekin aikaan. Allekirjoittanutkin oli hieman märkä kotiin lähtiessä, mutta vesi oli lämmintä ja päivä oli mukava, joten ei sovi valittaa :)