Kolmen koplan seikkailut: Tohtori: Kiitos kun kuuntelit!

Torstaina oltiin Tukselssonin kanssa rallytokoilemassa. Tukselsson joutui odottamaan vuoroaan häkissä tunnin, mutta taisi olla tosi hiljaa, mikä yllätti minut positiviisesti! Normaalisti kun neiti haukkuu aika paljon odottaessaan, mutta kehitymme siis tässä(kin) asiassa.

Rallytreenit meni hyvin, olin hirmu tyytyväinen neidin tekemiseen ja asenteeseen! Radalla ollessa virheitä tuli jokunen ellei useampikin, mutta se ei haitannut kun asenne oli kohdillaan :) Yritän nyt tehdä paljon ratoja, joilla en palkkaa neitiä, niin kisoissa sitten saattaa olla helpompaa kun neiti tietää, että palkka tulee sitten kun ollaan tehty x-aika/matka rataa, katsotaan miten toimii pidemmän päälle ja vaihdetaan taktiikkaa jos ei toimi. Nyt ainakin moottoria riitti mainiosti :)

Perjantaina meille tuli viikonloppuvieras, joka lähti vasta tänään aamulla. Oli mukavaa kyllä kun oli mieluisa vieras kylässä. :)

Lauantaina lähdin aamutuimaan eläinlääkärin vastaanotolle poikien kanssa. Reiska ensin vuorossa ja miekkonen sai rokotukset kolmeksi vuodeksi eteenpäin. Lisäksi mainitsin että toisessa korvassa on jotain vikaa kun pyörittelee niin kovin päätään vähän väliä ja lääkäri katsoi korviin ja totesi, että toisessa korvassa on jotain "kakkaa" tärykalvon vieressä ja että se on ilmeisesti niin sitkeää "kakkaa", että se pitää liuottaa sieltä pois ja jos ei lähde, niin sitten pitäisi nukuttaa ja puhdistaa korva. Saatiin siis korvatipat, nukutukseen en hevillä ole lähdössä. Reiska oli laihtunut 3 kiloa ja painoi nyt tasan 40 kiloa, tämä laihtuminen on ilmeisesti lihasten puuttumista kun ei juokse enää Ranen kanssa eikä näin ollen lihakset ole niin hyvässä kunnossa kuin juoksuaikoina.

Reiskan jälkeen vuorossa Kyttä. Tämä oli järjestyksessään viides lääkäri, jolle kävin papan kummallisuutta ihmettelemässä. Tämä oli myös ensimmäinen lääkäri, joka otti minut tosissaan ja kuunteli mitä puhuin. Aiemmat lääkärit ovat olleet sitä mieltä, että Kyttää vaivaa hännässä oleva patti. En kiellä etteikö se Kyttää vaivaisi, mutta sen vaivaaminen ei taatusti aiheuta sitä, että se kävelee kaiket yöt, läähättelee stressaantuneen oloisena lähes koko ajan, käy ylikierroksilla, juoksee paikasta toiseen ja käyttäytyy muutenkin hyvin kummallisesti. Tämä eläinlääkäri totesi, että pattiin antibioottikuuri, koska se on tulehtunut nypeltämisen seurauksena ja että poistetaan sitten jos tulee tarve jonkun muun syyn takia nukuttaa Kyttä, mutta patin poistoa varten sitä ei nukuteta. Olin täsmälleen samaa mieltä sekä antibioottikuurin että nukutuksen ja patin poiston kanssa.

Itse olin tehnyt oman diagnoosin ja olin sitä mieltä että keuhkoissa on jotain vikaa. Eläinlääkäri totesi, että kaikki viittaisi siihen, että sydämessä on vikaa. Oireet ovat kuulemma täsmälleen sydänpotilaan oireet. Sydämeen kertyy ilmeisesti makuuasennossa ollessa nestettä ja tämä aiheuttaa sen kävelyn, etenkin öisin. Tämän jälkeen eläinlääkäri kysyi, että miten haluan toimia. Hän voi otattaa Kytästä kymmenittäin verikokeita, mutta niistä ei välttämättä näy mitään, joka meitä nyt auttaisi asiassa ja minä vain tuhlaisin rahojani. Sen sijaan voidaan ottaa "tärkeimmät" verikokeet ja esimerkiksi kuvata sydän, jolloin näkisimme, onko se laajentunut. Samaan kuvaan voisi ottaa keuhkot.

Otettiin pissanäyte, jossa oli varsin paljon bakteereita. Sen jälkeen otettiin nämä "tärkeimmät" verikokeet ja minulla oli puhelimessa edellisten, lokakuussa otettujen verikokeiden tulokset. Osa arvoista oli huonontunut jonkin verran, mutteivät niin paljon, ette niistä olisi voinut suoraan todeta, että esim. munuaisessa on vikaa (tai jossain muualla).

Halusin myös röntgenkuvat. Kytän elämän ensimmäiset, pitäähän se kerran elämässä olla läpivalaisussa. Päätettiin olla nukuttamatta kun meinasin, että kyllä se nyt osaa maata paikallaan. Ja niinhän se osasi. Pöydälle nostoa vähän pelkäsin, Kyttä kun ei tykkää siitä, että kukaan sitä nostelee, mutta nyt ei sanonut mitään eläinlääkärille eikä hoitajalle nostelusta. Pöydällä miekkonen makasi ihan nätisti oletukseni osoittaen todeksi. Otettiin kolme kuvaa, joista näkyi, että sydän ei ole laajentunut, maksa, munuaiset ja keuhkot näyttivät myös varsin hyville. Sivulöydöksenä yhdessä selkänikamassa näkyi spondyloosi, kauniisti luutunut nikama. Sinänsä jännä että olin olettanut että Kytän koko selkä on täynnä spondaria muttei näköjään ollut vaan tilanne oli itse asiassa tosi siihen verrattuna mitä itse olin ajatellut. Beussien, isojen koirien yleensä ja ikääntyvien koirien spondariongelmista ja siitä, miten se ei näy kuvatessa 2-vuotiaana (ja miten saadaan puhtaita selkäkuvaustuloksia) voisin paasata pari vuorokautta putkeen, joten jätettäköön se tästä nyt pois ;-)

Eläinlääkärithän ei ole koskaan saaneet kuunneltua Kytän sydäntä kunnolla, koska se läähättää ja tärisee ihan hirmuisesti kun sitä yritetään kuunnella. Päätettiin eläinlääkärin kanssa jos ei nyt eliminaatiodieettiä niin eliminaatiolla nyt joka tapauksessa lähteä kokeilemaan, että mikä vaivaa. Aloitettiin siis sydänlääke ja nesteenpostolääke ja katsotaan kahden viikon päästä, millainen on koiran vointi ja tarvittaessa uudelleen verikokeet. Lääkityksestä ei sinänsä ole mitään haittaa, joten se ei tilannetta voi huonontaakaan.
Lisäksi se antibiootti häntäpattiin.

Lopputulos: olin eläinlääkärissä lähes 3 tuntia ja sain rahaa kulumaan paljon vähemmän mitä pelkäsin, tosin lääkkeet olivat sitten hintavia.

Lopputulos 2: jo heti lauantai-iltana lääkkeet ensimmäistä kertaa annettuani koiran vointi parani huomattavasti. Yö meni levollisesti nukkuen koko perheen osalta ja läähätys, levottomuus ja säntäily paikasta toiseen loppui. Kyttä on nyt normaali :) Rakas pappakoira! Näyttää siltä ettei vielä ole luopumisen aika - onneksi! :)

Lääkäristä kotiuduttuani meille tuli odotettu vieras kylään ja olipa niin ihanaa että Anna tuli meille :)

Lähdettiin melkein samantein Elonkiertoon lenkille kera Tuksun ja Reiskan ja tältä se näytti Annan "silmin":