Perjantaina käytiin Ilonan kanssa moikkaamassa Tuksun vauvoja, jotka olivat taas kovin kasvaneet ja harrastivat hyökkäilyä. Ensin pari askelta taaksepäin (vauhdinotto), sitten pari loikkaa ja puraisu varpaaseen. Kyllä muuten sattui ne hyökkäysiskut!
Ihania vauvoja ne silti ovat :)
Lauantaina sai nukkua pitkään (omituista vaikka olikin kisapäivä) ja herättyäni aloin siivoamaan oikein urakalla, jotta kisajännitys pysyisi piilossa. Juuri lähdön hetkillä Anni päätti lähteä katselemaan kisoja ja lievittämään jännitystäni, joten matka kisapaikalle meni rattoisasti jutellen. Eipä tuo matka Lempäälään ollutkaan edes kovin pitkä. Hallissa en ollut varmaan ikinä aiemmin käynyt, mutta oli positiivinen yllätys. Tilaa oli tosi kivasti ja kehät oli aidattu, joten suoritusvuorossa ollut koirakko sai suoritusrauhan.
Reiska oli ilmoitettu ensimmäistä kertaa mestariluokkaan ja vähän jännitti suoriutuminen siellä, ei niinkään koiran vaan omistajan kun uusia kylttejä oli aika paljon. Onneksi olin itse toisessa rataantutusmisryhmässä ja kerkesin katselemaan ensimmäisen ryhmän koiria sekä omankin ryhmän koiria aika monta kun oltiin ihan viimeisten joukossa starttaamassa.
Oman rataantutustumisen aikana Anni seurasi tekemisiäni aidan toiselta puolelta ja välillä huuteli minut aidalle ja antoi vinkkejä ja huomautti joitakin asioita, jotka olin unohtanut. Kiitos vielä tuhannesti Anni tästäkin avusta kaiken muun lisäksi! :)
 |
| Mestariluokan ratapiirros, klikkaamalla suurenee |
Melkein koko rata oli oikealla puolella seuraamista, mutta sitä on harjoiteltu, joten en kokenut sitä ongelmaksi. Vähän pelotti että miten saan hypyn jälkeen Reiskan takaisin oikealle puolelle ja miten saan koira eteen, peruuta kolme omaa mittaa, palaa oikealla- kyltin jälkeen Reiskan takaisin oikealle puolelle kun se hakeutuu mielellään vasemmalle. Näissä ei kuitenkaan ollut mitään ongelmia!!
Radan alku lähti menemään tosi kivasti, houkutuksen jouduin uusimaan kun Reiska alkoi jätättämään ja kyttäilemään lihapullapussia. Uusinnalla meni hyvin. Molemmat täyskäännös oikeaan - ohjasin Reiskaa kädellä vähän hutaisten enkä ajatellut ollenkaan että hyppyeste on parin metrin päässä. Siinäpä Reiska entisenä agilitykoirana täräytti hienon hypyn! :D En voinut kuin nauraa! Loppurata meni tosi hyvin, mutta tuosta väärän radan suorittamisesta tuli HYL. Edettiin sentään esteelle nro 10!
Käytösruudussa oli liikkeenä seisten vasemmalla sivulla ja siinä Reiska siirtyi jonkin verran, tämäkin minun mokani kun rupesin sille puhumaan.
Kokonaisuuteen olen todella tyytyväinen, vaikka minua jännitti, niin Reiska ei ottanut siitä häiriötä, se oli tosi iloinen, onnellinen, hyppiväinen ja pomppivainen ja se jopa komensi minua radalla haukkumalla, mitä en muista sen tehneen ikinä missään kisoissa! Treeneissähän se sitä tekee. Olin ihan ihmeissäni, mutta samalla niin onnellinen. Ei olisi kisat voineet fiiliksen osalta paremmin mennä! :)
Yhteensä 8/25 mestariluokan koirakoista sai tuloksen, eli rata oli vaikea ja arvostelu oli tiukkaa, mutta niinhän sen kuuluukin arvokisoissa olla!
Meidän joukkue sai sentään tuloksen Minnan ja Inkerin ansioista ja Pussikoirien "kakkosjoukkue" tuli sijalle 10/31 eli oikein mainiosti kahden yhteistreenikerran perusteella! :)
Kiitos seurasta Anni, Enni, Minna ja Ilona! Ootte ihan parhaita < 3 Ensi vuonna toivottavasti uudelleen joko joukkuekisaan tai yksilökisaan, yhden, kahden tai kolmen koiran kanssa ;-)
Iski kyllä ihan rallytokoinspiraatio, mukava laji! Muutamat kisat onkin jo katsottuna alkuvuoteen Reiskalle ja Tuksullekin! Ensi vuonna lisähaasteita tai lisäinspiraatiota (katsotaan mihin se kääntyy) kun saan uuden koiran ellen kahtakin! :)
Lauantaina sitten illalla otettiin ilo irti ja käytiin vähän tuulettumassa ja juhlimassa isommallakin porukalla!
Sunnuntaina vuorossa olikin isänpäivälounas ja iltapäivällä kävin käpyttelemässä vähän poikien kanssa. Kytän uimakausikin alkoi näin marraskuussa...kun miekkonen hyppäsi jokeen... Siinäpä meni sitten aika pitkään että saatiin turkki kuivaksi, papparaisella kun on aika paksu pohjavilla! Molemmilla pojilla on myös karvanlähtöaika ja siivoamista riittää...
Eilen hokasin ettei ole kuin reilu viikko töitä niin sitten alkaa ansaittu, vähän pidempi loma! Lomasuunnitelmia ei ole paljonkaan, joten sekin on ihan luksusta kun voi olla vaan ja nauttia elämästä koirien kanssa, Tuksunkin pitäisi lähipäivinä kotiutua < 3 On sitä sen elämäämme tuomaa energisyyttä ja vauhtia ollutkin vähän jo ikävä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti