Kolme viikkoa sitten totesin Liettuassa että ainutlaatuista. Mahtavaa. Kerran elämässä-kokemus. Ilokseni voin todeta, ettei ollutkaan! :)
Aloitan kuitenkin alusta eli perjantaina lähdettiin isännän kanssa kohti Helsinkiä ja Länsisatamaa. Olin ehkä viikon verran stressannut ja kehittänyt mahahaavaa siitä, että miten päästään satamaan liikenteen erikoisjärjestelyjen vuoksi. Erikoisjärjestelyt johtuivat Tall Ship Races-purjelaivatapahtumasta. Ongelmia ei kuitenkaan ollut ja oltiinkin satamassa toooosi ajoissa. Ennemmin niin päin kuitenkin kuin myöhästyä laivasta. Kerettiin matkalla näkemään muutama (purje)laivakin ja kyllä ne edelleen hienoja on. Olen siis joskus lähemmäs 10 vuotta sitten ollut katsomassa kyseistä tapahtumaa Turussa.
Tallinnaan päästyämme alkoi pieni ilta-ajelu eli kolmisen tuntia matkattiin ennenkuin oltiin Viron ja Latvian välisen rajan tuntumassa Valga-nimisessä pikkukaupungissa Viron puolella tosin, vaikkakin kännykkä eleli Latvian verkossa. Kello taisi olla 02.00 yöllä kun löydettiin vihdoin hotelliimme pienen pyörimisen takia, jonka aiheutti tietöiden takia suljetut kadut. Hotelli oli tosi hieno, isot ja avarat huoneet. Huonekorkeus taisi olla neljän metrin kieppeissä. Tosin eipä siinä muuta jaksettu ja keretty kuin pistää pää tyynyyn ja unta palloon.
Aamulla sitten liian aikaisin soi herätyskello ja olo oli todella jumittava. Syötiin kuitenkin aamupala ja siirryttiin näyttelypaikalle hyvissä ajoin ja onneksi niin, koska saimme auton kohtalaisen lähelle näyttelypaikkana toiminutta urheilukenttää. Madotettiin Tuksunen ja ensimmäistä kertaa ikinä ulkomailla eläinlääkäri halusi nähdä että koira todella madotetaan. Onneksi Tuksulla on hyvä ruokahalu, myös matolääkkeitten suhteen eikä tarvinnut pitkään asiaa hoitaessa tuhrata :)
Sitten alkoikin odotus. Oltiin ajoissa paikalla ja meidän tuomari oli tosi pahasti myöhässä aikataulusta. Kerettiin seuraamaan muitakin kehiä ja ihmettelemään taas paikallista touhua. Vähän alkoi pelottamaan kun meitä ennen kehässä olleet amstaffit ja staffit ei olleet yhtään tuomarin mieleen vaan kaikille ilmeisesti EH ja pois kehästä. Ajattelin, ettei tuomari tykkää sen tyyppisistä roduista ja että meillekin varmasti tulee EH. Kerkesin jo harmittelemaan, että hukkareissu varmaan taas tulee...
Meidän vuoro koittikin sitten samantein ja Tuksun kanssa pompittiin kehään. Tuomari käski nostaa neidin pöydälle. Olin vähän ihmeissäni kun ei hetkeen olla oltu pöydällä mutta pungersin neidin sinne kuitenkin. Tuksu oli täynnä energiaa ja sain itse olla tosi tarkkana siitä, ettei neiti tipu alas pöydältä kun ei itse osaa moista asiaa varoa ollenkaan.
Tuomari tykkäsi Tuksusta ihan hirmuisesti, kyseli huumorimielessä kehäsihteereiltäkin että voidaanko tälle ihanalle nartulle antaa samantein Euroopanvoittaja ja Maailmanvoittajatittelit? Onnistuisiko? Harmi kun kehäsihteerit eivät suostuneet, minulla ei olisi ollut mitään asiaa vastaan.
Samantein tuomari ja kehäsihteerit totesivatkin, että tämä narttu saa ERI, SA ja SERT sekä on vielä ROP. Jäkitin siinä ihmeissäni paikoillani hetken kun aivot eivät ihan suostuneet ymmärtämään asiaa.
Jälkeenpäin kuulin, että staffit ja amstaffit olivat olleet liian skrodeja tai lihavia tai jollain tapaa leveitä tuomarin mielestä, mutta Tuksu hieman kevytrakenteisempana oli sitten oikein mieleinen vaikkakaan ei esiintynyt ollenkaan niin hyvin miten on lähiaikoina esiintynyt vaan possuili urakalla.
Arvostelu meni näin:
Excellent type, good expression, nice head, good ears, correct bite, enought chest, like to see better front legs, good size and proportions, enough (rear?) angulations, moves well.
Tuomarina oli kyproslainen Panos Demetriou.
Mukava arvostelu ja näin Tuksu myös valioituu Viron valioksi. Hieno pikkupossu :)
Päätettiin isännän kanssa samoin tein muuttaa suunnitelmaa. Alunperin meidän piti lähteä heti kehän jälkeen Tartoon shoppailemaan, muttei sitten lähdettykään vaan päätettiin jäädä ryhmiin, koska sama tuomari oli meillä myös ryhmätuomarina ja haluttiin katsoa "leikki" loppuun saakka.
Ei turhaan odoteltu montaa tuntia ja kärsitty tilapäisistä ja lievistä sadekuuroista. Ryhmäkehässä nimittäin Tuksu päätti myös ryhdistäytyä esiintymisensä kanssa ja juoksi etenkin tosi hienosti, seisomisen kanssa oli hetkittäin vaikeuksia vaikka pääsääntöisesti seisoikin hienosti, mutta silti tuomari tuli ja valitsi meidät RYP-3- sijalle!
Uskomatonta! Alan olemaan sanaton!! Kaksi kertaa RYP-3 kolmen viikon sisällä!!
Ryhmän jälkeen heti lähdettiin Tartoon, jossa ensin ajoimme majapaikkaamme, jossa meillä oli niin pieni huone että oikein onnittelin itseäni, etten ottanut Reiskaa turistiksi mukaan vaikka niin olin jossain vaiheessa suunnitellut. Emme nimittäin olisi nelisteen mahtuneet huoneeseen mitenkään päin. Sänkykin oli 120 cm leveä ja peitto vielä kapeampi ja Tuksu joutui toteamaan häviönsä ja nukkumaan lattialla, se ei vaan mahtunut löhöämään sänkyyn. Ja siitäkös neiti oli sitten hyvin hyvin järkyttynyt ;-) Miten prinsessalle voitiin tehdä näin??
Illalla käytiin vielä Tarton vanhassakaupungissa syömässä tuttavan suosittelemassa ravintolassa eikä turhaan ollut suositellut paikkaa. Püssirohukelder oli nimittäin aikamoinen elämys paikkana, oli siis entinen ruutikellari kaupunginmuurissa. Lisäksi minulle oli suositeltu ruoaksi keittoa, joka oli tehty leivän sisälle ja se oli niin hyvää ettei tosikaan! :)
Hyvän ruoan jälkeen olikin aika mennä nukkumaan mahansa viereen ja kuittailla univelkoja pois.
Aamulla taas aikaisin sängystä ylös ja aamupalalle, joka oli yllättävän hyvä tuollaiseksi majatalo-tyyppiseksi yöpymispaikaksi. Kohti näyttelypaikkaa, joka ei meinannutkaan heti löytyä mutta onneksi varattiin hieman ylimääräistä aikaa ja onneksi tuurilla löydettiin näyttelypaikka!
Siellä tavattiinkin Liettuasta saapuneet Johanna ja Päivi, joiden kanssa vietettiin aikaa. Tuksu käväisi muodon vuoksi kun kerran maksettu oltiin, kehässä hurmaamassa kroatialaisen Nikola Smolicin saaden ERI SA SERT ja ollen taas ROP! :)
Possu osasi olla kehässä paremmin kuin lauantaina ja pöydälläkin meni paremmin. Hampaita katsoessa Tuksu lähes aina tuhisee kun suupieliä nostetaan ja tuomari tuhisi leppoisasti takaisin :) Hauska mies, joka ei sietänyt kyllä kehässään ollenkaan koiran esittäjältä muuta kuin hymyä. Yksi suomalainen taisi saada jonkinlaisen varoituksen ja lennon kehästä pihalle silmien pyörittelyn johdosta. Itsehän sitten yritin olla oikea naantalin aurinko koko kehässä olon ajan ja miksen olisi ollutkin kun niin hyvin taas meni!
Arvostelu meni näin:
Good size and proportions, very nice head and expression, excellent shoulders, good behind quaters, excellent tail set but carriage high, sound (?) movement.
Ryhmiin olisi tehnyt mieli jäädä katsomaan mitä tämä tuomari tykkää neidistä muiden terrierien joukossa, mutta sitten olisi Tallinnaan lähtö mennyt tosi myöhäiseksi, joten valittiin Tallinna ja lähdettiin shoppailemaan sinne :) Auto olikin aika täynnä sitä laivaan ajettaessa, mutta koska nyt alkaa näyttelytauko, niin piti vähän hamstrata itselle ja etenkin kavereille kans ;-)
Kiitokset Johannalle ja Päiville hyvästä seurasta! :)
Hauska juttu arvosteluissa oli että kun Tuksun heikko kohta on sen pää, niin viikonlopun aikana molemmat tuomarit tykkäsivät sen päästä :) Mieletön kolmen viikon näyttelyputki on kyllä hyvä päättää tähän. Se onkin sitten eri juttu koska uskalletaan lähteä Latviaan kokeilemaan sertiä sieltä (ja tippumaan varmaan taas maan päälle takaisin). Voipi tulla kynnys lähteä mihinkään misseilemään :)
Jännittäminen ei kuitenkaan lopu tähän vaan nyt jännitetään miten isäukon käy SM-kisoissa! Peukut pystyyn tänään ja huomenna!


Ei kommentteja:
Lähetä kommentti