Perjantaina oli hässäkkäpäivä. Olin suunnitellut hyvin tarkkaan mitä vapaapäivänäni teen ja suunnilleen senkin, että mitä mihinkin aikaan teen. Kaikki vaan meni heti aamusta päin prinkkalaa ja koko päivän osalta oli senssit lopuksi ihan sekaisin :( Paljon sain kyllä tehtyä, tosin en oikein mitään niistä jutuista, mitä piti.
Aamutuimaan oli kuitenkin Minnan kanssa tokoilun merkeissä treffit Elonkierrolla. Reiska treenasi paikallamakuuta, joka meni tosi hyvin. Olin vähän yllättynyt kun miekkonen ei ole ottanut paikkamakuutreeniä sitten marraskuun jälkeen. Ruutu meni kahteen otteeseen hienosti ja tunnari vasta hieno olikin, haisteli tosi pitkään ja tarkkaan. Mitä harvemmin tekee, sitä paremmin menee ;-)
Kaukotkin oli ihan kunnossa, tosin ne hajosi sittemmin jo... Kiva treenata pitkästä aikaa jonkun kanssa! Kiitos vaan seurasta Minna ja pojat! :)
Tokotreeneistä siirryin Forssaan Cittarille BH-treeneihin. Tuksu oli häirikkökoirana BH-treeneissä ja hirmuisen hyvin Tuksu osasi häiriköidä, tosin häiriköitävä ei suostunut häiriintymään Tuksusta ja hyvä niin sen BH:n kannalta :)
Cittarilta kurvasin Pussikoirien kentälle tekemään sulatustöitä Johannan kanssa. Jos jotain jäänsulatus tai jäästä irroitusta tarvitaan, niin kannattaa soittaa meidät paikalle, oltiin aika näppäriä siinä hommassa vaikka itse sanonkin. Päästettiin samalla Tuksu ja Micky moikkaamaan toisiaan ja hitsi että niillä olikin älyttömän kivaa keskenään. Tuksu sai itselleen sopivaa juoksuseuraa (Reiska kun näpsii sitä koko ajan juostessa etenkin) ja pehmeän karhun päällä oli kiva painia ja vähän ehkä pomppiakin. Itselle tuli tosi hyvä mieli siitä kun näillä kahdella synkkasi niin kivasti yhteen.
Tuksullahan on kohta aikamoinen haaremi! :)
Lauantaina sitten aamusta suuntasin Pilvenmäelle Pussikoirien kentälle kun siellä oli ensin möllitoko, jonka liikkuroin ja sen jälkeen oli vuorossa mätsäri, jossa puuhastelin työntekijän ominaisuudessa. Koko päivän ajan eli yli 6 tuntia satoi vettä ja oli kolea ilma. Onneksi oli sadevaatteet päällä, mutta kylmyys pääsi silti tunkemaan niistä läpi ja vielä illallakin ihmettelin, että miten saan itseni lämpimäksi vaikka olin jo tunnin istunut (lämpimässä) saunassakin. Hyi, onneksi tuollaista säätä ei kovin usein tarvitse kestää!
Sunnuntaina oli sitten kukonlaulun aikaan herätys. Anni ja Ilona tulivat meille ja pakattiin vielä Reiskakin autoon, Forssasta napattiin vielä toinen Ilona mukaan ja suunnattiin kohti Vantaata ja Hakunilan Seudun Koiraharrastajien agilitykisoja. Molemmat koirat oli ilmoitettu kahdelle radalle, aksaa ja hypäriä siis.
Annilla ei ollut edes agilityyn soveltuvia kenkiä mukana kun tulivat, mutta onneksi sellaisetkin järjestyi.
Ensimmäisenä oli vuorossa Reiskan hyppyrata. Miekkonen oli vähän vallattomalla tuulella ja kovin oma-aloitteinen, tosin taisipa ohjaajakin unohtaa radan heti kolmannen esteen jälkeen ;-) Onneksi tämän radan suhteen ei ollutkaan odotuksia, tarkoitus oli vain lähinnä vahvistaa yhteistyötä.
Anni ja Ilona puolestaan tekivät toisen hypärinollansa ja pääsivät kolmannelle sijallekin! Onnea vielä ja aika mahtista, että ovat aina palkintopallilla kun kisoissa käyvät!
Seuraavana vuorossa oli agirata ja kävin lämppäriesteillä ottamassa Reiskan kanssa kertaalleen keinun, joka meni tosi hyvin. Radallakin keinu oli heti alussa ja se meni tosi hyvin, vähän sen jälkeen oli vuorossa puomi, jonka Reiska kiipesi kohtalaisen reippaasti ylösmenon melkein ylös asti, jonka jälkeen hyppäsi sieltä alas eikä suostunut enää menemään sinne :( Menivät sitten lopulta HYLyn saatuaan siitä ohi ja loppurata taisikin mennä virheittä läpi.
Kerettiin Ilonan kanssa hetken aikaa syytellä Reiskaa kun huomasimme, että seuraavana vuorossa ollut iso valkkariuros hyppäsi samassa kohtaa alas eikä myöskään suostunut menemään enää puomille. Syykin selvisi kun katsoi puomia - se heilui ja tärisi kuin haavanlehti tuulessa. Järkytyin tosi kovasti! Miten kisajärjestäjät voivat tuoda tuollaisen suoraan sanottuna paskan esteen paikalle ja miten tuomari voi hyväksyä sen? Tosin tuomari oli käynyt neljä kertaa kokeilemassa puomia, että ilmeisesti epäili itsekin sitä. Pienemmille ja kevyemmille koirille ei aiheutunutkaan tuosta mitään, mutta isot ja raskaat urokset saivat sen heilumaan tosi pelottavasti!
Ilona ja valkkarin omistaja kävivät valittamassa toimitsijoille, mutta koska tuomari oli kuulemma hyväksynyt puomin, niin se oli hyvä eikä asiasta voi valittaa.
Noh, Hakunilan halli eli Vuokkoset-areena meni boikottiin sen puomin takia, todellakaan ikinä enää mennä paikkaan, jossa on koirille hengenvaarallisia esteitä. En halua edes ajatella, miten olisi käynyt jos Reiska olisi ollut korkeammalla ja pudonnut sieltä... Halli oli muutenkin kummassa paikassa kun siellä ei edes kännyköissä ollut kuuluvuuksia, mutta olimmekin parisataa metriä kehä kolmosen ulkopuolella... Sinänsä harmi, koska halli oli muuten tosi kiva, tilava ja pohjakin oli kivaa materiaalia.
Annilla ja Ilonalla agirata meni sitten paremmin muttei kuitenkaan täydellisesti, joten saatiin lähteä kotiin eikä tarvinnut odotella palkintojen jakoa.
Hirmu hauska reissu ihan mahtiseurassa kun ei ajatella sitä puomia :) Kiitos tytöt! :)
Puomin osalta olin yhteyksissä (muiden asioiden johdosta tosin) sen valmistajaan ja valmistajan mukaan syynä oli se, että puomi oli laitettu joko huonolle alustalle tai sitten siinä puomissa jotkut tietyt kiinnikkeet eivät olleet kiinni. Hienoa, kiitos vaan taitamattomille kisajärjestäjille!
Sunnuntaina illalla oltiin vasta aika myöhään kotona kun kisat kestivät yllättävän kauan. Olin ihan puhki ja hetken nuokuttuani painuin unten maille. Rankkoja nämä viikonloput! Kotimatkallahan siis oli pakko poiketa melko hyvässä treenikunnossa olevalle Pukon kentälle ottamaan vielä Reiskan kanssa puomia, koska halusin, että se ei saa mitään ihme vammatraumaa puomin kanssa. Hieman Reiska hetkittäin mietti puomiasiaa, mutta näköjään ei se mitään traumoja saanut. Pukon puomi on kyllä siitä kiva, että siinä on mukava pinta, Loimaallakin kun puomin pinta on ihan perseestä ja minua vituttaa puomin pinta, niin eipä koirakaan sitä kivana pidä kun lukee kuitenkin minua sen verran asiassa... Ihanaa kun ulkokausi on nyt kuitenkin avattu! :) Ilona vielä innostui hieman tokoilemaan miekkosen kanssa kentän ulkopuolella ja kylläpä parivaljakolta tokoilukin näyttäisi sujuvan melko hyvin näin yhden treenikerran perusteella. Tokon suhteen onkin enemmänkin suunnitelmia kaksikon pään menoksi :)
Eilen olinkin sitten koko päivän jalkautuneena maakuntaan ja illalla myöhään kotona ja ehkä jopa entistä väsyneempänä. Josko tänään olisi rentouttava ilta kun päästään Tuksun kanssa rallytokoilemaan ja kenties treffaamaan saparohäntämiestäkin ;-)
Loppuviikosta pitäisi lähteä ulkomaille näyttelyreissulle, mutta pitänee oikeastaan ottaa homma viinanhakureissun ja lomailun kannalta, koska jos oikein katsoin, niin maailmanvoittajaminibulli olisi tulossa samaan näyttelyyn ja Tuksu ei ihan taida sille pärjätä, tosin kyllähän me parastamme pistetään eikä suosiolla hävitä ;-) Ihana kuitenkin päästä pitkästä aikaa matkaan - tätä on odotettu! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti