Ennakointia

Kävin eilen treenaamassa Reiskan kanssa Loimaalla. Ihan vähäsen vaan otettiin aksaa ja sepä oli miekkosen mielestä mukavaa :)
Toko oli kuitenkin se pääasia. Paikallamakuu pariin kertaa siten että välillä olin näkyvissä ja välillä en. Molemmat meni toooosi hyvin, miekkonen oli rauhallinen eikä ollenkaan levoton. Tarkkaili rauhallisesti mua. Ilme oli nyt ihan kohdillaan :)

Seuraaminen oli aika hyvän tuntuista ja näyttikin ihan mainiolle kun peilistä vähän vilasin. Istumaan jääminen liikkeestä oli myös aika loistava vaikka itse sanonkin :)

Luoksetulossa sitten Reiska pysähtyi ilman apua samaan kohtaan joka kerralla, ts. tietyn matkan tultuaan pysähtyi. Osaakohan se arvioida matkaa niin tarkasti että kokeessakin pysähtyisi oikeaan kohtaan..? ;-) Jatketaan harjoitteita tämän osalta.

Tuksu puolestaan tokoili alkuviikosta ja harjoitteli seisomista, vitsi että se seisoo tosi nätisti kun sen on ensin saanut ymmärtämään että harjoitellaan seisomista, ei peruuttamista. :) Jäpittää kuin tatti paikallaan. Muisteltiin myös vähän mitä ryömiminen on ja muita hauskoja juttuja, aloiteltiin myös mangustiasennon ottamista käskystä. Viikon päästä olisi rallytokokisat ja niitä juttuja on harjoiteltu viimeksi viime kisoissa, mutta ei kai sen niin väliä olekaan? Tuksustakin saattaa kuitenkin isona tulla vain koiratanssikoira :) Tosin jos Reiska osallistuu vapaaohjelmiin, niin Tuksu osallistuu HTM:ään...Se on niin sen juttu :D

Jäin myös miettimään, että kuinka pienellä treenillä mun koirat oikeasti onkaan päätyneet sille tasolle millä ne nyt koulutuksellisesti on. Noh, niillä on vissiin hyvä kapasiteetti ja muisti, vaikka Tuksun kapasiteetille aina naureskelenkin :D Kerran viikossa kun treenaa per koira, niin eikös sillä päästä vaikka mihin? ;-)

Noh, Reiska on nyt lähiaikoina kyllä ahkerastikin treenannut tuota uutta lajiaan eli juoksemista isännän kanssa. Miekkonen alkaa olemaan aika hyvässä kunnossa, joten kisoja voidaan katsella ihan positiivisin mielin. Kyttäkin on silloin tällöin "repäisty" mukaan 10 km juoksulenkeille ja hyvin on pappakin jaksanut vetästä lenkin. Olen kyllä lenkin jälkeen antanut palautusjuomaa, mutta jotenkin tuntuu, ettei papalla tuommoinen tunnu missään. Aikamoinen teräsgubbe! :) Ikää kuitenkin se vaatimattomat 10,5 vuotta. Toivottavasti saa sitten aikanaan kaatua "saappaat jalassa".

Tuksulle tulee huomenna hieroja ja Reiska pääsee aksaamaan ihan tosissaan, niitä on kiva odotella :)